Hyppypäivä!

Heippa kaikki lukijat!

Tähän alkuun minun on taas ihan pakko hehkuttaa Susanna Kuparin eilistä kouluvalmennusta. Firre oli alusta asti vielä parempi kuin viimeksi ja se saikin Susalta paljon kehuja. Olisin voinut haljeta onnellisuudesta valkan jälkeen, niin hienoa liikettä Fifistä irtosi ja minä olin valaistunut taas tosi paljon lisää. Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi löydettiin näin kiva valmentaja (ja kiitos siitä kuuluu Sonjalle)!

Mutta sitten siihen mitä otsikkokin lupasi:

Elikkäs tänään perjantaina 6.12 päätin taas pitkästä aikaa hypätä Firrellä. Hyppypellon pohja oli ihan hyvässä kunnossa joten suuntasin ilman satulaa sinne Veera & Kaisa seuranani ja kaivoin heidän avustuksellaan lumesta tarvikkeet yhteen esteeseen.

oli aika suttuinen keli +  jouduin lisätä kuviin valostusta + bloggerin perus laaturaiskaus = kuvien laatu ei ole parhain mahdollinen.

Parit ekat hypyt oltiin Fifin kanssa molemmat ihan hukassa. Ensin Fii päätti pelata varman päälle ja hypätä mahdollisimman korkealta jos pikkuristikko olisikin sattunut olemaan iso pysty, koska eihän sitä koskaan tiedä. Noh kuten arvata saattaa, este oli kuin olikin vain pieni ristikko joten seuraavaksi Fifi mietti että helpoimmalla pääsee kun sukeltaa mahdollisimman matalalta, kuten kuvasta näkyy.
Muutaman kerran Firre vielä halusi itse kokeilla erilaisia hyppytyylejä hissihypyistä syöksyihin, mutta sitten se päätti että ehkä mami tietää paremmin joten vihdoin se alkoi kuunnella ja sitten alettiinkin saada hyviä lähestymisiä.

 Kun oltiin saatu monta hyvää hyppyä ja ristikonkin korkeus oli jo noussut, pyysin tyttöjä nostamaan esteen pystyksi. Firre muuttui heti hiukan epävarmaksi ja se teki välillä niitä iänikuisia hissihyppyjään. Yllätyin kuitenkin positiivisesti siitä, miten paljon se luotti minuun antamalla minun useimmiten katsoa paikat → onnistuneita hyppyjä.

"kato mami mä oon lentsikka"

tynnyrififi pinnistää

"tai jos mä olisinki helikopteri"

pylly

kaikki kuvat tähän asti © Kaisa

 Lopuksi annoin molempien pikkulikkojen (okei ehkä mun olis jo korkea aika myöntää ettei ne oo enää niin pikkulikkoja) hypätä Fifillä kiitokseksi siitä että he olivat meitä kuvanneet ja auttaneet. Kumpikaan ei ollut aiemmin hypännyt Firrellä ja kaiken lisäksi nyt piti mennä heti vielä ilman satulaa, mutta molempien hypyt sujuivat oikein hyvin. Tytöt ottivat muutamat loikat ja sitten vielä loppuverkkailivat Firren minun puolestani.

Veera selässä

Kaisa selässä

Kaisa selässä

Hyppytreenistä jäi kaiken kaikkiaan oikein kiva ja tyytyväinen fiilis. Oli mukava saada Fifillekkin vaihtelua ja mielenvirkistystä hyppäämisellä, me ollaan nimittäin nyt parin viikon ajan menty pelkkää koulua enemmän ja vähemmän tosissaan. Pitäisi varmaan sinne maastoonkin suunnata jonakin päivänä, nyt kun on tätä luntakin ja hokit vihdoin alla!

Olen muuten alkanut miettiä näitä postauksia tehdessäni, että onko näissä aivan liikaa kuvia/liian vähän tekstiä teidän makuunne? Minä olen nimittäin melkoisen surkea kirjoittaja joten tekstiä en tämän enempää saa yleensä irtoamaan, mutta kuvia sen sijaan löytyy yleensä runsaasti. Jatkanko tällä tyylillä vai yritänkö muuttaa postauksia tekstipainoitteisemmiksi?


Mutta hei, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille! ☺