kömmähdyksiä ja vieraileva tähti!

Tajusin juuri etten oo nyt taas hetkeen kertonut teille että mitä mulle ja Firrelle kuuluu..
Fifi on ollut viime viikon tosi kevyellä liikutuksella flunssan takia (joka on onneksi jo parantunut!).
Perjantaina ratsastin sen pitkästä aikaa taas kunnolla läpi, mutta kaikki ei sujunut aivan niinkuin piti... Mä nimittäin heti ratsastuksen alussa tipuin Firreltä ensimmäistä kertaa! Homma eteni niin, että Fiillä oli kevyt viikko ja edellispäivän vapaapäivä takana (=hurjasti virtaa), ratsastin pimeän aikaan ilman satulaa pellolla, ja Laura oli mukana toisella hevosella. Noh, Fin oli sitten erityisen jännittyneellä tuulella koska sen piti koko ajan vahtia ettei sen kaveri lähde pois ja muutenkin varmaan jänskätti mennä pimeässä. Otettiin sitten ensimmäinen ravipätkä pitkin ojan vierttä, ja kas kummaa Firre päätti säikähtää jotain olematonta ja hypähtää sivulle → F käy polvillaan ojan pohjalla ja multa menee tasapaino jonka takia lennän ensin kaulalle ja siitä kuperkeikalla jaloilleni maahan Fifin eteen! Onneksi Firre ei tullut yli vaan pysähtyi katsomaan mua silleen "O___O mamiii miks sä oot yhtäkkii siinä mitä tapahtu"
En ollut tippunut hevosen selästä kahteen ja puoleen vuoteen ja olin jo ruvennut murehtimaan että mitä jos en osaa enää tippua niin etten satuta itseäni (entinen shettikseni siis opetti minut tippumaan joskus silloin aikoinaan koska tipuin siltä jatkuvasti köhköh), mutta onneksi osasin tulla alas noin tyylikkäästi! Kun oltiin molemmat Fifin kanssa hetken ihmetelty että mitä tapahtui, kapusin takaisin selkään ja jatketiin treeniä.

Noh, eivät kommellukset suinkaan siihen loppuneet. Sain Firren ihan tosi hyväksi joka askellajissa, ja aloin sitten tehdä vähän väistöjä ja lisäyksiä. Kaikki meni erittäin hyvin, kunnes Fin huomasi että kaveri on melko kaukana samalla hetkellä kun lähdettiin ravinlisäykseen siihen suuntaan. Firre veti ihan oikeat isot pukit ja lähti sitten laukkaamaan kaveria kohti. Ei se kyllä vienyt minua kuin pari askelta kun jo ärähdin sille saaden sen taas hallintaan. Hupsu Fin, se ei oo ikinä ennen pukittanut tosissaan, ainoastaan yrittänyt jotain säälittäviä mini "köyrypukkeja" :'D Ei tee tää löysäily ja lomailu oikein hyvää sen päälle!
Nyt on kuitenkin taas luvassa vähän löyhempää Fifille koska joulu ja sitten sen jälkeen lähden Veeran luokse muutamaksi päiväksi. Mutta onneksi kuitenkin maanantaina on pitkästä aikaa taas Susan valmennus!

Lauantaina sitten kaverini Anna tuli katsomaan minua ja Firreä. Oli hurjan kiva nähdä koska ollaan nähty viimeksi riparilla, ja siitä on kuitenkin jo se melkein kaksi ja puoli vuotta aikaa. Anna ratsasti Firrellä, ja he tulivat saman tien juttuun tosi hyvin! Olin oikein ylpeä Fifistä koska se ei ole vielä koskaan toiminut noin hyvin noin nopeasti uuden ratsastajan kanssa, vaan se on yleensä aina jollakin tapaa testannut uusia aluksi. F oli hyvällä päällä ja selvästi tykkäsi Annasta kovasti, joten he pääsivät kokeilemaan perusratsastuksen lisäksi muun muassa väistöjä ja vastalaukkaa.
 Anna sai Finistä todella upeaa liikettä irti, ja minä jo vähän pyysinkinkäskinkin että Anna veisi Firren joskus kouluradoille näyttämään muille mitä se oikeasti osaa!

Kuvasin Annaa kun hän ratsasti mutta kuvia ei saanut kovin kauaa koska oli jo niin hämärä, joten kuvasin loput sitten videolle. Kuvien ja videoiden laatu on hämärän takia tosi huono mutta toivottavasti saatte niistä edes vähän selvää..

 kannattaa laittaa laatu HDksi niin on edes vähän selkeämpää.

 

hehe jos ihmettelette että kuka Hilma niin se on mun koira :')

ps Teen kysymyspostaukseen vastauspostauksen vasta joulun jälkeen, joten kysymyksiä voi vielä laittaa kommentilla edelliseen postaukseen.